Timo ja Viljami Julkunen esiintyivät viimeisessä Mooses Viinanen -näytelmässä suvella 2007.
Länskärissä oli viime viikolla Julkusten yhteishaastattelu. Isä Timo on Rauman kaupunginteatterin näyttelijä, poika Viljami tekee uraa räppärinä. Lilbron uusi albumi on tuloillaan.
Haastattelussa isä muisteli poikansa ensisukseeta esiintyvänä taiteilijana.
”Viljami vei kaiken huomion Mooses-näytelmän mini-Mooseksena ja kenraalina. Yleisö oli ihan hulluna kun 7-vuotias pikkujätkä veteli siellä”, kertoi Timo Julkunen.
Kaivoin arkistosta kuvan tuolta ajalta. Se julkaistiin muistaakseni raumankielisen numeromme kannessa 2007.
Mooses-ilmiö. Se palautui kuvasta elävästi mieleen. Timo Julkunen esitti viitenä suvena Mooses Viinasta kesäteattereissa Raumalla. Hauskat ja vauhdikkaat näytelmät upposivat yleisöön – niin vahvasti, että Timo Julkunen äänestettiin Vuoden raumalaiseksi 2005.
Sinä vuonna Mooses Viinanen, Luojan mieliharmi -näytelmä rikkoi Rauman suviteatterien yleisöennätyksen. Kanalin rannalla kävi yli 9000 katsojaa.
Satamatilastot näyttävät miinusta Suomessa. Tammi-heinäkuussa vientiä kirjattiin noin 8 prosenttia vähemmän ja tuontia 6 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Tonnimäärältään suurin satama on lähinnä Nesteen Porvoon öljynjalostamoa palveleva Sköldvik. Hamina-Kotka ja Helsinki ovat kaksi muuta isoa. Seuraavina tulevat Raahe, Hanko ja Rauma.
Vientisatamana Rauma on maan neljänneksi suurin ja konttisatamana kolmanneksi suurin.
Kisaa konttikuljetuksista dominoi Kotka, jonka kautta kulki vuoden alkupuoliskolla yhtä paljon ”koppia” kuin Helsingin Vuosaaren ja Rauman kautta yhteensä. Muille satamille konttiliikenteestä jää vain murusia.
18 vuotta sitten Olkiluodossa muurattiin OL3:n peruskivi arvovaltaisen kutsuvierasjoukon todistaessa. Kuvassa TVO:n projektipäällikkö Martin Landtman, Framatomen pääjohtaja Anne Lauvergeon ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen .
Pure Jenkki, ei kun Energy. Teollisuuden Voima järjestää tämän viikon torstaina Olkiluoto 3:n vihkiäisjuhlan. Uusi odotettu ydinvoimala on tuottanut atomisähköä jo pitkään, mutta vasta nyt on virallisen juhlan aika.
Pure Energy -juhlaan on kutsuvieraille kuljetukset Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Porista, Eurajoelta ja Raumalta. Bileiden lontoonmurteinen nimi tarkoittaa puhdasta energiaa. TVO puhuu OL3:sta Suomen suurimpana ilmastotekona. Ei ihan katteeton väite, sillä ydinsähkön käyttö vähentää tuntuvasti fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Pitkä on ollut matka, sillä TVO päätti OL3-investoinnista vuoden 2003 lopulla. Rakentaminen alkoi helmikuussa 2004. Projektilla on ikää vielä enemmän.
Yli 20 vuoden mittaiseksi venahtaneen projektin virstanpylväitä käytiin läpi tässä jutussamme, kun OL3 oli viimein valmistumassa.
Aki Kaurismäen uusi leffa Kuolleet lehdet on vetänyt tavallista enemmän katsojia elokuvateattereihin, sikses. Siis paremmin kuin Kaurismäen elokuvat kotimaassa yleensä. Ei nyt sentään puhuta Barbien, Oppenheimerin, Super Marion tai Indiana Jonesin kaltaisista suurmenestyksistä.
Nyt jännätään, pääseekö Kuolleet lehdet Oscar-ehdokkaaksi ei-englanninkielisten elokuvien sarjassa. Saman ohjaajan Mies vailla menneisyyttä on toistaiseksi ainoa Oscar-ehdokkaaksi päässyt suomalainen pitkä elokuva.
Iso-Hannussa paikallinen elokuvaharrastaja oli kiinnittänyt huomiota Kaurismäen elävän kuvan lopputeksteihin. Niissä vilahti nimi Heikki Valpola.
”Heikki on vanha raumalainen säveltäjä, joka on 6-7 elokuvallaan Suomen elokuvasäveltäjien kokenutta kaartia. Hän on Sibelius Akatemian opettaja, multi-instrumentalisti ja esimerkiksi Koiton laulajien pitkäaikainen vetäjä. Nykyään Karkkilassa asuvana hän on Kaurismäkien kaveri ja tehnyt Akin kanssa ennenkin yhteistyötä”, kirjoitti lukijamme.
Maikkari teki dokumenttisarjan Jokereista, joka murheellisen Venäjän-seikkailunsa jälkeen palasi Suomen sarjoihin. Katsomossa vahdattavissa ovat jo kaikki neljä jaksoa, MTV3:lla yksi osa on vielä näyttämättä.
Ihan kelpo kamaa, mutta yksi juttu vähän ärsytti. Useammalla suulla kehuttiin, kuinka kekseliäs markkinamies Hjallis Harkimo olikaan, kun hän alkoi myydä Jokerien paitoihin mainoksia viisikko kerrallaan.
Ovela kikka – jota Rauman Lukko oli käyttänyt jo monta vuotta. Katsokaa vaikka kuvia SM-finaaleista 1988. Lukkolaisten paidoissa on TVO:ta, Sampoa ja Lai-Mua.
Suomesta tuli pop-maa. En nyt tarkoita, että maamme olisi alkanut trendata maailmalla (vaikka sellaisiakin esimerkkejä varmaan löytyisi). Aloin vain funtsia sitä, milloin popmusiikista tuli Suomessa valtavirtaa.
Pitkään Suomi oli vanhan tanssimusiikin ja iskelmän maa.
Meikäläisen ikäluokalle taas kitaravetoinen rock on se juttu. Suosikkeja kysyttäessä luettelen bändejä ja muutaman rokkilaulajan. Miehiä melkein kaikki, myönnän.
Nykyisin radiossa radiossa soi enimmäkseen pop, usein nuorehkon naisen laulamana. Monet heistä kuulostavat taitavammilta kuin takavuosien tähdet - kenties siksi, että pohjalla on musiikkiopistoa ja taustalla usein tiimityötä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.