Kantaverkon 400 kilovoltin linja Kollassa. KUVA: Juha Sinisalo
Maisemaan kohdistuu merituulivoiman vuoksi yhä suurempia paineita myös mantereella.
Jättimäistä Wellamo-tuulivoimahanketta valmisteleva Seasapphire on julkaissut hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman (yva). Siinä on ensimmäistä kertaa esitetty myös mantereelle tarvittavien sähkönsiirtolinjojen vaihtoehtoiset reitit.
Isoja muutoksia saattaa olla Eurajoen lisäksi edessä Pyhärannassa ja Rauman eteläosissa.
Alla oleva kartta aukeaa suuremmaksi klikkaamalla tästä:Wellamo_siirtolinjat_LS.pdf
Seasapphire on tuulivoimayhtiö Eoluksen ja irlantilaisen, merelliseen energiantuotantoon keskittyneen Simply Blue Groupin yhteenliittymä. Se keskittyy pääosin kelluvilla perustuksilla rakennettavaan merituulivoimaan Suomessa ja Ruotsissa.
Wellamo sijoittuisi Suomen talousvyöhykkeelle Rauman ja Porin korkeudelle, noin 90 kilometrin päähän mantereesta. Eoluksella on keskisellä Selkämerellä myös toinen, talousvyöhykkeelle kaavailtu tuulivoimahanke, Navakka.
Vaikka hankkeet sijoittuvat hyvin kauas avomerelle, niin niiden toteutuessa vaikutukset ulottuvat sähkönsiirtotarpeen vuoksi konkreettisesti myös mantereelle.
Navakka-hankkeen yva-prosessin aikana on käynyt ilmi, että hankkeen suurin vastustus liittyy juuri mantereelle sijoitettaviin siirtolinjoihin. Vastustus on erityisen suurta Eurajoella.
Wellamo-hankkeen yvassa kolme reittivaihtoehtoa ovat kutakuinkin samoja kuin Navakka-hankkeessa.
Pohjoisin vaihtoehto sisältää siirtolinjan Meri-Porista Nakkilaan.
Kaksi seuraavaa vaihtoehtoa sijoittuvat Eurajoella. Siellä merikaapeli siirtyisi maalle Pihlauksenmaalla tai Pujonkulmalla. Näistä linja jatkuisi edelleen Rauman sähköasemalle.
Wellamo-hankkeen siirtolinjojen merkittävin ero Navakka-hankkeeseen löytyy Rauman eteläpuolelta. Yksi vaihtoehto nostaisi nimittäin merikaapelin maihin Pyhärannan Rihtniemessä, josta reitti kulkisi Unajan eteläpuolitse itäkoilliseen.
Yva-ohjelman mukaan osa vaihtoehdoista hyödyntäisi mahdollisuuksien mukaan nykyisia voimajohtolinjoja. Missä määrin tämä olisi käytännössä mahdollista ja missä määrin johtokatuja olisi joka tapuksessa levennettävä, selviää myöhemmin.
Maisemaa eivät muuttaisi ainoastaan uudet ilmajohdot tai voimajohtopylväät, vaan merkittävä osa Eurajoelle hahmotelluista siirtolinjoista edellyttäisi kokonaan uuden johtokadun raivaamista.
Sama koskee Rauman eteläpuolitse hahmoteltua linjaa.
Siinä kokonaan uuden johtokadun raivaamista edellyttäisi läntisen haaran osa. Se kulkisi Monnasta Rauman sähköasemalle Lakariin, ja sivuuttaisi esimerkiksi Tarvolanjärven sen itäpuolitse.
Suuret tuulipuistot liitetään kantaverkkoon 400 kilovoltin linjoilla. Yva-ohjelman mukaan uuden johtokadun puuttomana pidettävän alueen leveys olisi yli 40 metriä, minkä lisäksi molemmille puolilla tarvitaan kymmenen metrin reunavyöhyke.
Merkittävää johtokatujen leventämistä tarvittaisiin myös silloin, jos uusi linja rakennettaisiin nykyisten voimajohtojen rinnalle. Tällöin johtokatua olisi levennettävä 20-40 metrillä.
Tarvittavien voimajohtopylväiden korkeus olisi noin 30 metriä.
Eolus on aiemmin ilmoittanut, että jos molemmat avomeren tuulivoimahankkeet toteutuvat, niiden siirtolinjoissa pyritään etsimään synergiaetuja. Tämä tarkoittanee sitä, että ensin toteutuvan hankkeen siirtolinjat ohjaavat pitkälti jälkimmäisen hankkeen siirtolinjojen suuntaa.
Hankkeet lisäävät myös kantaverkon rakentamistarpeita Rauman seudulla.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on todennut, että jo yksi Selkämerelle toteutettava iso merituulivoimahanke edellyttää kantaverkon vahvistamista Rauman eteläpuolella.
Uusi 400 kilovoltin runkolinja ei mahtuisi Rauman sähköasemalta Kollan kautta Lietoon menevälle johtokadulle, vaan sitä olisi raivattava leveämmäksi.
Wellamo-hankkeen yva-ohjelmasta järjestetään marraskuussa neljä yleisötilaisuutta:
7.11. klo 17.30, Meri-Porin yhtenäiskoulu
8.11. klo 17.30, Eurajoen yhteiskoulu
9.11. klo 17.30, Rauman juhlahovi
13.11. klo 17.30, Teams-verkkotilaisuus (linkki löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/WellamomerituuliYVA)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.