Kesäkuussa julkaistaan uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Ensimmäiset julkaistiin vuonna 1980, ”voimassa olevat” ovat vuodelta 2012.
Päivitystyötä tehdään jo viidettä vuotta. Mukana on ollut yli 400 asiantuntijaa. Tuttuihin malleihin tuskin suuria muutoksia tulee.
Eiköhän edelleen opasteta käyttämään puolet lautasesta kasviksilla, neljännes perunalla tai pastalla ja vain neljännes sillä, jonka monet mieltävät pääruuaksi.
Uutta on aiempaa vahvempi ja monipuolisempi kestävyysnäkökulma, kertoi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Agronomiliiton lehdelle.
Painotetun näkökulman vuoksi kuumaksi perunaksi työryhmissä on kiehahtanut eläinperäiset elintarvikkeet, erityisesti liha.
Kasvipainotteisempaan suuntaan on ympäristö- ja ilmastosyistä syytä edetä. Haasteena on, että ruokamurros kohtelee ihmisiä eri tavoin. Ahtaalle voivat joutua muun muassa tuottajat ja pienituloiset.
”Meidän on tehtävä suositus, joka on mahdollista saavuttaa. Emme halua tarjoilla liian synkkää kuvaa, vaan osoittaa siinä rinnalla myös mahdollisuuksia”, sanoo Erkkola.
Hän huomauttaa, että kestävästi voidaan lisätä esimerkiksi suomalaisten järvikalojen käyttöä. Apetitin järvikalapihvejä onkin meidän huushollissa aika usein lautasella.
Raumalainen Jarno Aaltonen valittiin ammattikalastajien liiton puheenjohtajaksi.
Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen oli tavoitteena ohjelmassa, jonka maamme hallitus hyväksyi 2021. Ammattikalastajaliitto perää seuraavalta hallitukselta parempaan toimeenpanoa. Vain 20 prosenttia suomalaisten kuluttajien syömästä kalasta on kotimaista.
Vähiin käyvät ammattikalastajat ovat huolissaan muun muassa valtavista merituulivoimapuistoista, joita on suunnitteilla kai kymmeniä. Liiton mukaan ne toteutuessaan vaikuttaisivat meriluonnon tilaan, kalakantoihin, lintuihin sekä kalastukseen.
Kalastajien mukaan tiedon puute tuulivoimarakentamisen vaikutuksista on ilmeinen. He vaativat, että osa energiayhtiöiden tuotoista on ohjattava rahastoon, josta kompensoidaan luonnolle aiheutuvat haitat ja muiden merellisten käyttäjien kärsimät menetykset.
Karin kampusta rakennetaan vanhan Lyseon paikalle.
Pitkään rakennusalalla toiminut lähetti terveisiä. Mies kertoi lenkkeilevänsä usein Karin kampuksen ohi. Sanoi hämmästyneensä, kun hoksasi, että usein illalla työmaalla käyvä henkilö lienee kaupungin mestari.
”Nostan hattua vastuullisesta toiminnasta. Eikös tässä olisi ehdokas Vuoden raumalaiseksi”, ehdotti lukijamme.
Ja vinkkasi vielä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja voisi tarjota tälle päällikölle kunnon possunfileen talon piikkiin.
Kyrö Napue on joitain kansainvälisiä palkintoja voittanut suomalainen ginimerkki. Suomen historiaan Napuen nimi kirjoitettiin jo yli 300 vuotta sitten.
Yksi suuren Pohjan sodan viimeisistä taisteluista käytiin Napuessa vuonna 1714. Muutamassa tunnissa kaatui yli 3000 ihmistä.
Taistelun voittanut Venäjä aloitti laajamittaisen tuhoamissodan. Käynnistyi kansanmurha ja ryöstöoperaatio, jota isovihaksi kutsumme.
“Siviilien tappamisella ja yhteiskunnan rakenteiden tuhoamisella ei onnistuttu silläkään kertaa musertamaan kansan tahtoa. Päinvastoin, sukupolvikokemus kantaa vielä yli kymmenen sukupolven taakse. Tahto vain koveni paineessa”, kirjoitti kenraalimajuri Mika Kalliomaa kadettikunnan lehdessä.
Ei lisättävää.
Napuen taistelun muistomerkki.
Jetlagia. Urheiluvalmentaja ja -lääkäri Harri Hakkarainen tarjosi hätkähdyttävää tietoa lasten ja nuorten liikunnasta. Esimerkiksi, ettei liikunta aina tuota terveyttä, vaan sairautta. Tai kun seuratreenejä lisätään, liikuntamäärä voi vähentyä.
Viimeinen vinkki pätee kaikille: illalla kaikki ruudut kiinni ja pää ajoissa tyynyyn. Silloin herää aamulla virkeämpänä ja pärjää paremmin. Niin koulussa, töissä kuin urheiluareenoilla.
Jos viikonloppuna menee yöllä kello 4-5 nukkumaan ja herää puolilta päivin, niin menee ainakin keskiviikkoon asti aikaerorasituksessa eli jet lagissa. Keho ei sitä tiedä ollaanko Raumalla vai New Yorkissa, jos herää New Yorkin aikaan, kiteytti Hakkarainen.
Paljon matkustanut valokuvaajapari ihastui ainutlaatuiseen Vanhaan Raumaan, kertoi Satakunnan Kansa. Sitä vain toinen kuvaaja haastattelussa ihmetteli, että heti Vanhan Rauman vieressä on laatikoita, jotka voisivat olla Neuvostoliitosta.
No, Kolpinoksi paikalliset kyseisen kerrostalokorttelin epävirallisesti nimesivät, kun nykyisen maailmanperintökohteen viereen nousi.
Kolpino on Pietarin esikaupunki, jonka kanssa Rauma solmi ystävyyssuhteen 1960-luvulla. Silloin elettiin Neuvostoliiton aikaa ja Pietari oli vielä Leningrad.
Jalkapallossa eurocupien paikat ovat tavoiteltuja. "Eurooppaan pääsemistä" jännitetään kauden mittaan. Kun paikka varmistuu, asiasta otetaan ilo irti.
Jääkiekossa on vielä toisin. En huomannut Lukon kannattajien suuremmin innostuneen, kun raumalaisjoukkueen europaikka varmistui runkosarjan lopulla.
Toisaalta ymmärrän hyvin, että CHL-paikka tuntuu juuri nyt laihalta lohdulta, kun Lukon kausi SM-liigassa uhkaa päättyä neljännesfinaaleihin. Viides sija olisi tyly pettymys - johtihan Lukko sarjaa pitkään.
Välieräpaikkaan tarvitaan neljä voittoa. Lukko ja HIFK kohtaavat toisen kerran maanantaina Helsingissä ja kolmannen kerran Raumalla keskiviikkona.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.