Pitsiviikolla oli väkeä liikkeellä ehkä enemmän kuin koskaan.
Monet Rauman keskustassa asuvat ja töissä käyvät sanoivat viime viikolla samaa: Pitsiviikolla väkeä oli liikkeellä kenties enemmän kuin koskaan.
Rauman kulttuurijohtaja Risto Kupari vahvisti Länsi-Suomelle, että isoja kävijälukuja kirjattiin Savilanpuiston tapahtumissa: Kuumaan keikka noin 6000, Pitsimissi-kisa noin 4000, Don Johnson Big Band noin 3000.
Aina löytyy kehitettävää. On helppo olla samaa mieltä Kuparin kanssa siitä, että lapsille pitäisi olla selvästi enemmän tapahtumia.
Tapahtumavastaava Ari Kallas arvioi, että kansainvälisillä suurmarkkinoilla oli Raumalla neljässä päivässä yhteensä 65 000 kävijää. Tämä on toki festarimatikkaa. Kävijäksi lasketaan, jos kulkee markkinakojun ohi. Vaan ei kahta sanaa: paljon kävijöitä kumminkin oli.
"Lauantain vesisade verotti jonkin verran kokonaiskävijämäärää, muut päivät olivat erittäin vilkkaita", kertoi Kallas.
Raumalta markkinakaravaani siirtyy Joensuuhun.
Länskärissä kysyttiin viime viikolla, onko Pitsiviikolle hyvä vai huono juttu, että kansainväliset markkinat ovat kaupunkifestivaalin kanssa samaan aikaan.
Kummallekin tulkinnalle löytyy perustelut. Meikäläisen lievä ehkä kallistuu sille puolelle, että enempi parempi. Silloin Pitsiviikkoa on vaikeampi jättää väliin.
Voi myös olla, ettei Rauma kiinnostaisi markkinakaravaania ilman Pitsiviikon tuomaa väen vilinää.
Hienoa kun jaksat mainita Rauman merimetsot, antoi ammattikalastaja palautetta viime viikon kolumnista. Lisäten perään, että vielä kun joskus mainitsisit, mitä ne syövät pesimäaikana: Rauman merimetsot popsivat 1,2-1,6 miljoonaa kiloa kalaa eli noin 90 kiloa päivässä.
“Rannikkokalastuksen saalis on 5 prosenttia tuosta. Ja vaikka otetaan mukaan troolikalastuskin, niin vielä puolet pienempi”, viestitti ammattikalastaja.
Siihen vielä Porin Enäjärven kolonia päälle, joka myös ruokailee Eurajoen ja Luvian edustalla.
Hintapyyntö melkein puolitoista miljoonaa euroa ja myyntiesitteen mukaan perukorjaustarvetta jonkin verran.
Joko Villa Ahlström on myyty, tiedusteli lukijamme. Viime vuoden lopulla Länskäri kertoi, että Euran Kauttualla on kaupan paperitehtaan paikallisjohtajalle aikoinaan rakennettu upea edustuskoti.
Viime vuosikymmenet Pyhäjärvi-instituutin käytössä olleen kiinteistön hintapyyntö on liki puolitoista miljoonaa euroa.
Tea Käyhkö Sotheby’s International Realtysta vahvisti, että kiinteistö on edelleen myynnissä. Sitä hän ei valitettavasti voinut kertoa monelleko ostajaehdokkaalle sitä on esitelty.
Metsä Fibren osavuosikatsauksessa keväällä kerrottiin, että Rauman uusi mäntysaha saavuttaa täyden tuotantovauhdin tämän vuoden loppuun mennessä.
Viime viikolla metsäyhtiö julkisti toisen kvartaalin katsauksensa. Nyt teksti oli Rauman sahan osalta muotoiltu niin, että tavoitteena on saavuttaa täysi tuotantovauhti vuoden 2023 loppuun mennessä.
Sahanjohtaja vaihtui kesällä. Liisa-Maija Perävainio ilmoitti keväällä siirtyvänsä Westas-konsernin metsäjohtajaksi. Hän aloitti uudessa tehtävässä juhannuksen jälkeen.
Westaksella on sahat Porin Pihlavassa ja Paimionjoen rannalla Koskella.
Rauman sahasta vastuun otti Johanna Harjula. Uusi sahapomo löytyi läheltä. Harjula oli Rauman sellutehtaan tekninen päällikkö.
Matias Marttisesta tulee tunnetusti työministeri, jos Petteri Orpon johtama hallitus pysyy pystyssä kaksi vuotta.
Kova on raumalaisen pesti jo sitä ennen, sillä kokoomuksen ryhmyrinä Marttista odottanee monen pienemmän ja suuremman ”tulipalon” sammuttaminen. Hallituspolitiikassa kipinöi tavallista enemmän, kun perussuomalaiset totuttelevat kantamaan vastuuta.
Nyt työministerin salkkua kantaa Arto Satonen Sastamalasta. Pidempään politiikkaa seuranneet saattavat vielä muistaa, että mies oli aikoinaan ehdolla Satakunnan vaalipiirissä – Vammala kun kuului silloin vielä meidän maakuntaan.
Kaksi vuotta sitten haastattelin Satosta, kun hän oli julkaissut kirjasen alueiden kostosta. Satonen kuvasi kehitystä, joka kuulosti tutulta raumalaiselle: seutukaupungeissa tehdään suuri osa Suomen viennistä, mutta palvelut vähenevät.
Aluesairaalat, ammattikorkeakoulut, käräjäoikeudet, verotoimistot, poliisi, te-toimistot ja niin edelleen keskittävät toimintojaan maakuntakeskuksiin.
”Alueellinen eriytyminen on keskeinen selitys Brexitille, Trumpin valinnalle ja Ranskan keltaliiveille. Suomessa jo viime eduskuntavaaleissa oli merkkejä protestiäänestämisestä seutukaupungeissa. Ilmiö voi ratkaista seuraavat eduskuntavaalit”, arvioi Satonen keväällä 2021.
Satosen mielestä aluepolitiikka on liian arvokasta jätettäväksi yksin keskustapuolueelle. Hän nosti toivon palauttamisen ykkösasiaksi. Satosen mukaan seutukaupungeilla on hyvät mahdollisuudet houkutella yrityksiä ja työntekijöitä, jos liikenne- ja tietoliikenneyhteydet saadaan kuntoon.
Naulan kantaan. Meillä olisikin pari väylähanketta, jotka tunnetaan taatusti nykyhallituksessa.
Lenin-museossa Tampereella tuli tutut kasvot vastaan. Suomen ja Neuvostoliiton suhteita esittelevässä näyttelyssä oli mukana jääkiekko ja legendaarinen CCCP-punakone, jonka Leijonat onnistui voittamaan vain hyvin harvoin.
Oheisessa kuvassa Jari Torkki vääntää veli venäläisen kanssa maaottelussa keväällä 1987. Tsekkasin tilastoista, että Leijonia matsissa edusti kolme lukkolaista: Torkki, Jarmo Kuusisto ja Jarmo Myllys. Takkiin muuten tuli, 1-7. Vuotta myöhemmin jysähti, kun Suomi kaatoi Neuvostoliiton olympialaisissa ja toi kotiin ensimmäisen miesten arvokisamitalin.
Tokehan se siinä.
Mukava lukijapalaute vielä päätteeksi.
"Hei, luimme otsikon Pitsiviikosta, että Helsingistä asti tuli kävijöitä. Me tultiin Joensuusta asti ihan pitsiviikkoa varten, kuitenkin vain kahdeksi päiväksi. Oli todella mahtavat päivät ja upeita esityksiä, pihakirppareita ja ennen kaikkea vanhaa Raumaa ihailtiin. Ensi kesänä voisi tulla isommalla porukalla, kun lapsille oli myös paljon touhua ja ohjelmaa. Ps. Mieheni sanoi, että kilpailuvietti taas iski rouvalle, siis tuosta matkan pituudesta", kirjoitti Annele Pohjois-Karjalasta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.