Riittääkö pitkän linjan demarien tuki Juha Viitalalle, kysyi toimittajamme kommentissaan. Se onkin hyvä ja ajankohtainen kysymys.
Viitala on ensi kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Häntä ei Rauman seudulla kovin laajasti vielä tunneta, vaikka mies on muun muassa paperitehtaan työsuojeluvaltuutettu, kaupunginvaltuutettu ja demarien piirihallituksen toinen varapuheenjohtaja.
Kuten uutisessamme kerrottiin, on Viitala saanut taakseen paikallisesti painavat tukijat. Vaalipäällikkönä on työväenyhdistyksen vahva mies Rainer Lehti. Tukiryhmään kuuluvat muun muassa ex-kansanedustaja Reijo Kallio, nykyisen kansanedustajan Kristina Salosen luottomies Jari Laiho ja pääluottamusmies Jouko Aitonurmi.
Lehti ja Kallio kehottavat raumalaista ay- ja demariväkeä keskittämään äänensä juuri Viitalalle.
Tilausta kärkiehdokkaalle on, kun ääniharava Kristiina Salonen ei enää ehdolle lähde. Hän on aloittamassa Satakunnan maakuntajohtajana. Hän seuraa tehtävässä raumalaista Asko Aro-Heinilää, joka on jäämässä eläkkeelle käytännössä tämän kuun lopulla.
Äänten keskittämisestä Reijo Kallio hyötyi aikanaan ratkaisevalla tavalla. Hän oli Rauman maalaiskunnan kunnanjohtaja, kun kuntaliitos kaupungin kanssa toteutui vuonna 1993.
Kalliosta tuli Rauman toinen apulaiskaupunginjohtaja. Kolmen pomon pattitilanne raukesi, kun Kallio suostui ehdolle eduskuntavaaleihin. Hän meni heti läpi, koska raumalaisdemarit ymmärsivät jo tuolloin äänten keskittämisen merkityksen.
Tilausta kärkiehdokkaalle oli, kun Raimo Vuoristo oli luopumassa suosiolla kansanedustajan paikastaan. Hän palasi Rauman seurakunnan leipiin. Hänen työuransa huipentui kirkkoherran virkaan.
Kuvio onnistui mainiosti. Kallio teki 16 vuoden ajan eduskunnassa töitä Rauman seudun eteen. Kuusikymppisenä hän olisi voinut palata kaupungin palvelukseen. Hän kuitenkin ilmoitti fiksusti, ettei vaadi pakastevirkansa sulattamista.
Sen sijaan hän on käyttänyt verkostojaan seudun hyväksi muun muassa Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana.
Kallion luopuminen puolestaan varmisti sen, että raumalainen Kristiina Salonen valittiin eduskuntaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Salonen oli paikallisesti vahvassa nosteessa.
Tuskin Rauma ilman kansanedustajaa jää, käy demarien jäsentenvälisessä kisassa miten tahansa.
Tilanne on nyt erilainen kuin ennen, sillä pitkästä aikaa myös kokoomuksella on kansanedustaja Raumalta. Matias Marttinen on tehnyt niin hyvää työtä, että hänen putoamisensa olisi melkoinen yllätys.
Toki yhtään ääntä ei ole annettu.
Puretun Lensun koulun alueen uusista tuulista Länskärissä kerrottiin viime viikolla. Kaupunki laittaa Äyhönjärven lähellä sijaitsevat uudet omakoti- ja rivitalotontit hakuun tulevana keväänä.
En malta olla mainitsematta, että uudet tontit sijaitsevat korttelissa 666.
Täytyykin seurata, paneeko joku paikallinen Iron Maiden -fani paperit keväällä vetämään.
Kakkajuttu, mutta tulipahan tehtyä, olisi toimittajamme voinut tokaista viime viikolla. Uutisjutussa kerroimme, että satakunta raumalaiskotia lämpenee laskennallisesti ihmiskakalla.
Ainakin meikäläisen yllätti, että kuivatun ”kakkalietteen” lämpöarvo on samaa luokkaa kuin käyttökuivan puuklapin. Toki lietteen kuivattamiseen kuluu paljon energiaa.
Suosituin klapipuu on Suomessa koivu. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuonna norjalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vielä parempi lämpöarvo on pihjalassa. Myös vaahtera menee niukasti koivun ohi lämpöarvossa.
No, mappiin ”kiva tietää” voidaan tämäkin fakta laittaa. Vaahtera- ja haapaklapeja ei paljon tarjolla ole. Lehden mukaan 97 prosenttia Suomen metsien puista on mäntyä, kuusta ja koivua.
Ja vaikka vaahteraa sattuisi olemaan takkaan tai saunan pesään pantavaksi, jää ero aika pieneksi.
”Jos takan eteen punnitaan kilon verran mänty- kuusi- koivu- tai oikeastaan mitä tahansa polttokuivaa puuta, niin puulajista riippumatta jokaisesta kasasta saadaan kutakuinkin samat runsaat neljä kilowattituntia lämpöä”, todettiin MT:n jutussa.
Vain yhdellä miehellä on Lukon kaikki liigavuosien SM-mitalit (1988, 1994, 1996, 2011, 2014 ja 2021). Tietenkin huoltaja Seppo Hurmeella. "Sepi" on kuulunut kalustoon Äijänsuolla yli 50 vuotta.
Keväällä tulee 80 vuotta täyteen. Ei vielä seuralla, mutta Sepillä. Kehtaa siihen jo huoltajan hommat lopettaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.