Kauppalehti listaa vuosittain maakuntien menestyvimmät yritykset. Analyysit tehdään tilinpäätöstiedoista monen tunnusluvun perusteella.
Satakunnan 40 kärjessä -listalle nousi peräti 14 raumalaisfirmaa sekä kolme Säkylästä, kaksi Eurajoelta ja kaksi Eurasta. Porista listalle ylsi vain seitsemän yritystä. Ulvilasta oli kolme, Kankaanpäästä kolme, Huittisista kaksi, Pomarkusta yksi, Nakkilasta yksi, Kokemäeltä yksi ja Merikarvialta yksi.
Rauma-Pori 14-7 ei tässä yhteydessä ole erityinen riemunaihe. En saa analyysin tuloksesta vahvoja kiksejä. Onhan meillekin eduksi, jos Porin seudun firmat menestyvät ja työllistävät.
Sen toki tunnustan, että 5-1-ottelutulos reilu viikko sitten ihan toisessa lajissa tuntui hyvältä. Niin tuoreeltaan paikan päällä kuin pitkään myöhemmin. Ja vieläkin, kun tämän kirjoitin.
Vertailu tuplasti Raumaa isompaan Poriin vain on hyvä tapa havainnollistaa paikallisten firmojen hienoa onnistumista.
Onnittelut hyvästä työstä Ilma-Otamo, Vitec Katrina, Finnchain, Tukimet, Kivikylä, Wanhan Rauman Kellari, Tiilikaari, Sikraft Energia, Sairaalatukku, Männistö, Strafoc, Satatec Talotekniikka, Maalausliike Heino ja Nipromec.
Vireä yrityskenttä yllättää. Myönnän, etteivät kaikki nuo firmat ole kovin tuttuja edes meikäläiselle, joka työkseen seuraa seudun toimintaa ja taloutta.
Rauman seudun suuryritykset toki tunnetaan, ja niitä on moneen lähtöön. Se on hyvä asia. Alueemme elinvoima ei ole kiinni siitä tuleeko yhdestä pitkästä piipusta savua.
Ja vielä parempi, että seudulla on suuri joukko elinvoimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sitä ovat hämmästelleet monet tullista tulleet, esimerkiksi kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas.
Sitten vielä se, että samalla rahalla täällä saa paljon enemmän. Helsingissä asunnot maksavat ainakin kolme kertaa enemmän.
Suomen kaunein joulukaupunki. Sellaiseksi Rauma haluaa, ja vieläpä niin, että muutkin sen tietäisivät. Teemaa työstettiin kesähelteilläkin. Viime viikolla kaupunki esitteli ensimmäisiä konkreettisia suunnitelmia.
Se tuleeko Raumasta oikea joulukaupunki on nyt raumalaisten käsissä. Lähtevätkö yritykset ja yhteisöt tekemään tapahtumia ja tuotteita? Pitsiviikolla tämä malli jo toimii. Vain pieni osa ohjelmasta on kaupungin järjestämää.
Viime kädessä paljon riippuu siitä miten tavalliset raumalaiset joulukaupungista innostuvat. Kauniit kulissit eivät riitä. Oikeaan joulutunnelmaan tarvitaan myös iloisia ihmisiä.
Pitsikaupungin joulun infossa kerrottiin myös, että viime vuonna lanseerattu valoviikko tulee taas.
Opettajaopiskelijoiden ainejärjestö Opekkaan puheenjohtaja Perttu Vuorio sanoi Turun Sanomien haastattelussa painokkaasti, ettei kovan rahan asuminen sovellu Seminaarinmäelle. Opekas kerää nimiä adressiin Länsi-Suomessa usein esillä olleen suunnitelman kaatamiseksi.
OKL-opiskelijat esittävät nyt tyhjinä olevien rakennusten varaamista koulutus-, tutkimus-, kerho- ja kokoontumistiloiksi. Sellaisille voisi olla tulevaisuudessa tarvetta.
Turun yliopisto on viime vuosina keskittänyt toimintaansa Rauman kampuksella pienempiin tiloihin. Suomen Ylioppilaskiinteistöt haluaa myydä tarpeettomat rakennukset ja muuttaa ne asunnoiksi. Rauman kaupunki tukee tätä pyrkimystä. Esimerkiksi vanha ruokala purettaisiin uuden pienkerrostalon tieltä.
Opekas oli yksi allekirjoittajista, kun kuusi yhdistystä lähetti viime joulukuussa Rauman kaavoitusosastolle kirjelmän, jossa vaadittiin asuntorakentamisesta luopumista.
Mitä RKV:n kantava voima, kysyi metsäpolulla vastaan kävellyt mies. Kantavuuden kiistin, mutta Kisa-Veljissä myönsin nuorena pelanneeni. Niin mieskin, vaikken heti hänen nimeään mieleeni saanut. Vähän se vaivasi, mutta niistä peleistä on sentään yli 40 vuotta aikaa.
Matkaa jatkaessani jäin funtsimaan kuinka monen sadan ihmisen kanssa onkaan tullut palloa pelattua samassa porukassa vuosikymmenten saatossa. Virallisia otteluita, kaiken maailman turnauksia, näytösmatseja - ja useita säännöllisia höntsävuoroja.
Kuinka hienoa onkaan, kun taas päästään yhdessä hikoilemaan ja heittämään huulta. Se auttaa jaksamaan pimeän talven yli.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.