Tutkimusyksikkö keskeisellä paikalla Raumalla. Vähän on viime aikoina mitään kuulunut.
Rauman ydinkeskustassa, Kanalin rannalla, kerrostalon seinässä on komea kyltti: Tampereen teknillinen yliopisto, Rauman tutkimusyksikkö.
Eipä ole siitä Länskärissä aikoihin mitään uutisoitu. Ei ole antanut aihetta, yksikkö kun ajettiin alas vuoden 2017 lopulla.
”Onko kyltti vieläkin seinällä? Ei voi olla totta”, hämmästelee elektroniikan professori Lauri Sydänheimo Tampereen yliopistosta.
Hän oli Rauman tutkimusyksikön vetäjä, kun se aloitti vuonna 2001. Sydänheimo muistelee TTY:llä olleen siihen aikaan hyvin myönteinen politiikka sivupisteisiin. Enää ei ole yhtään.
Rauman yksikössä tehtiin elektroniikan, hydrauliikan ja automaation tutkimusta.
”Sitten paikallisten yritysten tarve eri syistä väheni, yksikön tutkijoita siirtyi muualle ja itsekin olin ulkomailla, kun lopetuspäätös tehtiin”, muistelee Sydänheimo.
Eikä enää ole teknillistä yliopistoakaan. Se yhdistettiin ammattikorkeakoulun tavoin Tampereen yliopistoon vuonna 2019. Yliopistossa on yli 20 000 opiskelijaa ja noin 4000 työntekijää.
Ammattiliitot saartoivat mukavuuslippulaivan, joka lastasi sellua Kotkassa ja Helsingissä. Merimiesunionin mukaan laivalla tehtiin töitä seitsemän päivää viikossa, kahden ja puolen euron tuntipalkalla.
Melko reilua?
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi heinäkuussa kiinalaisvarustamon turvaamistoimipyynnön. Sen ansiosta miehistölle tehtiin Suomessa uusi työehtosopimus.
”Tapaus on hyvin periaatteellinen. Onko oikein, että Suomesta kuljetetaan rahtia aluksilla, joissa työntekijät tekevät töitä alihintaan ja ihmisoikeuksia rikkoen? Onko oikein, että näitä käytäntöjä katsotaan läpi sormien?”, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kysyi tiedotteessa.
Marssi seitsemään ihmeeseen on Puolustusvoimien soittokuntien spektaakkeli, jonka kantaesitys on Äijänsuolla parin viikon päästä. Mukana on oma ylpeydenaiheemme, Rauman poikasoittokunta.
Videopelimaailmaa hyödyntävän musiikkiseikkailun tuottaa sotilasmusiikin vs. intendentti, raumalaislähtöinen Ruusa Hilakari.
“Tämä on poikkeuksellinen kokonaisuus, täyspitkä musikaali, jossa yhdistyy sotilasmusiikki, kuviomarssi ja näytelmä”, Hilakari kuvaili Ruotuväki-lehdessä.
Länsi-Suomeen juttua aiheesta tehtiin, kun musikaalia harjoiteltiin Raumalla kesäkuussa.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Samuli Harjanteella on myös kytkös Raumaan. Hänen isänsä on raumalaislähtöinen maineikas trumpetisti Jouko Harjanne.
Paikan päälle Kivikylän Areenalle pitää päästä, kun seitsemää ihmettä esitetään.
Yritin muistella mitä ne maailman seitsemän olivatkaan. Kaikkia en enää mieleeni saanut.
Tässä ne ovat: Artemiin temppeli, Babylonin riippuvat puutarhat, Halikarnossoksen mausoleumi, Feidiaan Zeus, Rodoksen kolossi, Faroksen majakka ja Kheopsin pyramidi.
Ihmeistä vain viime mainittu on säilynyt meidän päiviimme saakka.
Pitsimissi-kisa on onnistunut säilyttämään suosionsa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut melkoisesti.
Kuten missiraadissa istunut toimittajamme kertoi: nuoret naiset näkevät misseyden mahdollisuutena vaikuttaa. Kaikki finalistit haluavat olla esikuvia jollakin elämän saralla.
Rauma sai suunnittelurahaa Lakarin asemakaavoitukseen, koska teollisuusaluetta valmistellaan vihreän siirtymän investoinneille. Valtion rahoituksesta osa on Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukea.
Juuri Rauman kaltaisiin kestävän kasvun hankkeisiin EU-tuki onkin tarkoitettu.
Keväällä EU pani stopin Italian suunnitelmille käyttää 150 miljoonaa euroa samaa rahaa kahteen jalkapallostadion-projektiin.
Festivo soi Raumalla viime viikolla. Kamarimusiikkiviikon ensimmäinen johtaja Ralf Gothoni mainitsi haastattelussamme kantaattikohun, joka sai valtakunnallista huomiota aikoinaan. Silloinen kaupunginjohtaja Pentti Koivu palasi aiheeseen mielipidekirjoituksessaan.
Rauma tilasi Gothonilta musiikkiteoksen kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi. Pyhän ristin kirkossa kantaatti oli tarkoitus esittää, mutta se ei passannut seurakunnalle. Härän ja paimenen tarina kun perustui ikivanhaan zen-buddhalaiseen tekstiin. Niinpä esitykset vietiin kauppaoppilaitokselle.
Kun kantaatti esitettiin muutama kuukausi myöhemmin oopperajuhlilla, järjestettiin Savonlinnan tuomiokirkon edessä mielenosoitus. Julisteissa luki muun muassa, että ”Jeesus on kirkon perustaja, ulos buddha” ja ”Zen-buddhalaisuus pilkkaa Jumalaa”.
Lukijapalautetta taas: ”Viitaten pääkirjoitukseen ei varmaan Suomen maine mene maailmalla siinä, että persut otettiin hallitukseen. Mutta kun he ovat ja vielä aukaisevat siellä ollessaan suunsa sekä somensa, niin asiat voivat muuttua. Suomen maakuvalle on erittäin vahingollista, jos syntyy mielikuva, että täällä suhtaudutaan vihamielisesti muihin kansallisuuksiin”, kirjoitti Positiivari.
Niinhän se on.
Silti en vielä yöuniani tämän takia menetä. Eivät tämän suven rasismikohut ulkomailla juuri huomiota ole herättäneet. Samanlaista kuohuntaa ja vastakkainasettelua on nyt kaikissa länsimaissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.