Uutta uimahallia ruvetaan pian rakentamaan vanhan Lyseon paikalle osana Karin kampusta. Vanha uimahalli on tarkoitus purkaa kuten jo monessa Länsi-Suomen uutisessa on kerrottu.
Rauman tekninen valiokunta kuitenkin esitti kohta 50 vuotta palvelleen uimahallirakennuksen säilyttämistä ja uusien käyttömahdollisuuksien selvittämistä. Vasemmistoliiton valtuustoaloitteessa puolestaan lueteltiin useita liikuntalajeja, joita hallissa voisi ilman vettä harrastaa.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa tänään maanantaina. Kaupunginjohtajan esitys kuuluu näin:
”Rauman kaupungin tulevat talousvuodet eivät mahdollista vanhan uimahallin kunnostusta muuhun käyttöön. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vanha uimahalli puretaan ja Äijänsuo-Karin Kampuksen alueen kehittäminen käynnistetään”.
Aika klassiselta tapaukselta vaikuttaa. On helppo keksiä käyttäjiä rakennukselle, mutta kuka maksaisi?
Kaupunginhallituksessa uimahalli on yhtenä kohteena niin sanotussa salkutuksessa, jossa kaupunki laittaa kiinteistöjään tärkeysjärjestykseen. Minkä verran kannattaa mitäkin rakennusta korjata? Onko parempi purkaa tai myydä?
Kaikkeen kun ei ole varaa. Ei, vaikka kuinka kivaa olisi.
Satamat yhteen? Eikös sitä pidä tiedustella Rauman ja Porin satamapäättäjiltä silloin tällöin? Niinpä kysyin Rauman Sataman hallituksen puheenjohtaja Jari Laiholta.
”Ihan oikea yhdessä rakennettu yhteistyö saattaisi tuottaa etuja, mutta henkisesti voisi olla aika vaikeaa. Kun kaupungit ovat pääomistajina, ei ehkä olisi helppoa päättää 50 tai 100 miljoonan euron investoinnista toiseen satamaan”, arveli Laiho.
Finaalipaikka on tarjolla Rauman Lukolle tänään Tampereella. Lukko voitti sunnuntaina samassa Hakametsän hallissa Tapparan vakuuttavalla esityksellä 4-1 ja siirtyi välieräsarjassa johtoon voitoin 2-1.
Voitto olisi iso monella tapaa. Loppuottelupaikka olisi vasta toinen Lukolle liigahistoriassa. Samalla varmistuisi SM-mitali 2021. Ja sitten voisi lopettaa puheet Tappara-kammosta. Lukko kun ei ole ennen tätä voittanut kirvespaitaisia kertaakaan pudotuspelisarjassa.
”Vähän” useammin Lukko saisi loppuotteluita pelata, mietin Äijänsuolla ensimmäisessä välieräpelissä. Huomasin muistavani ulkoa vuoden 1988 finaalijoukkueen. Kaikki nimet, kentälliset ja lähes kaikkien lukkolaisten pelinumerotkin.
Aika uusille sankareille!
Lukkoperheen johdossa tapahtuu muutos, joka jäänee vähälle huomiolle.
Olli-Pekka Heinosen työt Opetushallituksen pääjohtajana päättyivät vappuna. Heinonen siirtyi IB-ohjelmia hallinnoivan IBO:n pääjohtajaksi. Kuten Heinonen Länsi-Suomen haastattelussa kertoi, edessä on muutto Sveitsiin heti, kun koronatilanne antaa myöten.
Työtehtävän vaihtuessa Heinonen luopuu Contineon hallituksen puheenjohtajan paikasta, Contineo on konserniyhtiö, joka omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja Rauman Lukko Oy:n. Ennen Contineota Heinonen oli RTK-Palvelun hallituksen puheenjohtaja.
Voisiko Länsi-Suomen toimitus kertoa edes osapuilleen, minkä verran teille tulee talikkoviestejä päivittäin, kysyi lukijamme nimimerkillä Utelias Uuno.
Katsotaanpa. Esimerkiksi viime lauantaina näytti saapuneen reilut kolmekymmentä. Joka tapauksessa tekstareita tarjotaan aina selvästi enemmän kuin kuuteen lehteen viikossa mahtuu. Tekstareitahan julkaistaan myös Raumalaisessa.
Sananvapauden päivää vietetään tänään. Koska asia on tärkeä, liitän tähän loppuun pääkirjoituksen muutaman viikon takaa.
Ilkeät sanat jättävät ikuiset jäljet
”Ne olivat vain sanoja”. Tuon vähättelevän selityksen kuulee usein, kun puhutaan kiusaamisesta, häirinnästä tai solvaamisesta. Kuitenkin sanat voivat satuttaa siinä missä nyrkit, ja pahemminkin.
Varsinkin silloin, kun sanojia on monta. Kun verkossa yksi vähän piikittelee ja toinen asiallisesti arvostelee, niin kolmas kenties jo haukkuu rumasti ja neljäs teilaa sanan säilällä.
Haavat paranevat, mutta ilkeät sanat voivat jättää ikuiset jäljet, sanotaan Uutismedian liiton sananvapauden päivän materiaaleissa.
Välillä tuntuu, että toiset meistä ymmärtävät sananvapauden väärin.
Kyllä, Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus turvaavat sanan ja mielipiteen vapauden.
Se ei suinkaan tarkoita, että saisimme sanoa mitä tahansa. Sananvapauteen kuuluu olennaisesti vastuu.
Sananvapauden tavoin perustuslakimme turvaa kanssaihmisen kunnian ja yksityiselämän.
Pidämme vääränä, jos kansalainen vetää kadulla vastaantulijaa turpaan. Pidämme selvänä, että moisesta käytöksestä pitää rangaista.
Selvänä pidämme sitäkin, että tällaisessa tilanteessa sivullisten pitää rientää mahdollisuuksien mukaan puolustamaan ja auttamaan uhria.
Samalla tavalla meidän pitäisi nähdä henkilöön kohdistuvat sanalliset iskut. Mennä väliin, rauhoitella tilannetta. Puolustaa ja auttaa verbaaliväkivallan uhria.
Kärjekäs keskustelu ja tiukka haastaminen on politiikan arkea. Puolueiden ja niiden edustajien mielipide-erojen kuuluukin näkyä – kunhan ei ylitetä yleisesti hyväksyttävän rajaa.
Satakunnan puoluejohtajien kannanotossa korostetaan, etteivät mielipiteet anna kenellekään oikeutta kohdella toisia epäkunnioittavasti. Puheenjohtajat sitoutuvat asialliseen kampanjointiin kuntavaaleissa.
”Nykymaailmassa ehdokkaat joutuvat kohtaamaan yhä useammin epäasiallista kohtelua kuten yksityisen tai väärän tiedon levittämistä, mustamaalaamista, vihapuhetta ja jopa uhkailua. Häirinnän tavoitteena on rajoittaa joidenkin osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tällaiselle ei saa antaa jalansijaa”.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.