Tunnustan, iski houkutus kikkailla otsikolla.
En nimittäin viittaa Rauman Lukon viime perjantaina hakemaan pudotuspelivoittoon. Saati tänään maanantaina mahdollisesti tulevaan toiseen vierasvoittoon kiekkoliigan pudotuspeleissä.
Toki SM-liigan neljännesfinaalit nyt mielessä pyörivät. Voisiko Lukko nousta 0-3-tappiosta sensaatiomaisesti 4-3-voittoon. Se tietäisi välieräpaikkaa. Se puolestaan tarkoittaisi, että Lukon kautta voitaisiin pitää hyvänä suorituksena.
Ellei nouse, Lukossa käynnistyy varmasti tällä viikolla kriittinen pohdinta siitä, miksi raumalaisurheilun lippulaiva kadotti kurssinsa helmikuussa ja ajoi karille maaliskuussa.
Otsikko viittaa paperikoneiden pudotuspeleihin ja Helsinki UPM:n pääkonttoriin. Sieltä saatiin viime viikolla viestiä, että metsäyhtiö aikoo sulkea yhden paperikoneen tehtaallaan Saksassa sekä aikaistaa toisen sulkemista puolella vuodella Itävallassa.
Toisella koneista tehdään päällystämätöntä painopaperia, toisella sanomalehtipaperia. Koneet eivät suoraan kilpaile Rauman-tehtaan kahden koneen kanssa. Niiden tekemä tulos näkyy kuitenkin Rauman tavoin UPM:n communication papers -bisneksessä. Toimenpiteillä odotetaan saavutettavan 13 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.
Paperikoneiden pudotuspelit ovat olleet käynnissä viitisentoista vuotta. Rauma on kärsinyt kaksi tappiota. Neljästä koneesta jäljellä ovat vanhin (1969) ja uusin (1998).
” Rauman tehtaalla on osaamista, on joustettu ja tehty hyvällä asenteella hommia. Ikävän sulkemispäätöksen takana onkin sc-paperin ylikapasiteetti, kysynnän jatkuva lasku ja sijoitus ranking-listalla. Kakkoskoneemme tekninen ikä vaan on liian vanha”, kommentoi UPM Rauman tehtaanjohtaja Timo Suutarla syksyllä 2019, kun UPM päätti ajaa PK2:n alas.
Paula Koivuniemi -musikaalista Rauman teatteri odottaa vetonaulaa ensi syksyyn. Idea on Otto Kanervan, joka ohjaa musikaalin. Siitä, että se tehdään artistin suostumuksella, saanee kiittää Esa Niemistä. Hän oli Paulan tärkein musiikkikumppani 25 vuoden ajan.
Koivuniemi oli jo levyttänyt, mutta haki vielä tyyliään, kun Nieminen tuli hänen tuottajakseen. Nieminen ohjasi Paulan polulle, jota tanssikeikoilla leipänsä hankkiva laulaja alkuun vierasti.
Nieminen päätti, että osa biiseistä tehdään korville, ei jaloille. Käännekohta oli Aikuinen nainen, jonka Esa pakotti Paulan laulamaan.
Siitä alkoi hittien ja kultalevyjen putki, joka nosti Koivuniemen uudelle tasolle ja mahdollisti pitkän uran. Kohokohta oli Leidit lavalla -kiertue. Siinäkin Niemisellä oli keskeinen rooli.
Urheilutoimittajamme leikki ajatuksella, että Tarvontorin tontille rakennettaisiin Rauman uusi jäähalli moderneine oheispalveluineen. Hän ei antanut tylsien kysymysten kuten ”saako toisen tontille rakentaa” latistaa visiointia.
Tätäkin tarvitaan välillä.
Äijänsuo on ollut raumalaisen jääurheilun koti yli 60 vuoden ajan. Sieltä lähtö aiheuttaisi haikeutta. Toisaalta tässä olisi sauma miellyttää nostalgikkoja: nimettäisiin uusi kokonaisuus Lyseo-keskukseksi.
Meikäläistä vanhempi väki kun edelleen haikailee Vivi Lönnin suunnitteleman Lyseon purkamista. Se sai mennä, kun tarvittiin tilaa Sokos-tavaratalolle (sille Tarvontorille).
Rauman arkkitehtuuriopas. Sellaisen kaupunki on tilannut, suomeksi ja englanniksi.
Mikä ettei, onhan täällä rakennuksia, joita kelpaa silläkin silmällä katsoa. Vanhassa kaupungissa, mutta myös ”Uudessa Raumassa”.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.