Aloitetaan lukijan kommentilla: ”Kalli ja Salonen, molemmat tavoittelevat jatkoaikaa eduskunnassa. Pikkuisen erilaiset oli Länsi-Suomen uutiset kyseistä aiheesta?”
Lukija puhui viime torstain Länskäristä, jossa Kristiina Salosesta oli iso haastattelu, mutta Eeva Kallista vain pienempi uutisjuttu.
Kyllä paikallisten kansanedustajien kohtelu ihan tasavertaista oli.
Alkusuvesta sovin haastattelun kaikkien kolmen paikallisen kansanedustajan kanssa. Iso juttu Matias Marttisesta julkaistiin heinäkuussa ja laaja haastattelu Eeva Kallista elokuun alkupuolella. Salosen kanssa kesälomamme menivät ristiin niin, että tapasimme vasta viime viikolla.
Otetaan toinen lukijan kysymys perään: ”Hyvinvointialueen toimialajohtajille (5 kpl) ehdotetaan palkaksi 10 000 euroa kuussa. Sote-johtajan ja hyvinvointialuejohtajan palkat yli 14 000 euroa. Montako hoitajaa tähän hallintoon menevällä rahalla saisi? En kyllä ymmärrä miten tämä sote-uudistus tehostaa hommia?”
Virallinen vastaus kuuluu, että vanhassa mallissa joka kunnassa tai kuntayhtymässä oli sosiaali- ja terveysjohtajia. Uuden mallin pitäisi olla virtaviivaisempi ja tehokkaampi.
Aika näyttää, toteutuuko tavoite koskaan.
Sähköä vain omalle väelle. Seinäjoen Energia tekee poikkeuksellisen markkinatilanteen takia uusia sähkösopimuksia vain Seinäjoen kaupungin alueelle. Diilit ovat hyvin edullisia.
”Tavoitteemme on omistajan strategian mukaisesti pitää Seinäjoki yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista”, perusteli toimitusjohtaja Vesa Hätilä Länsi-Suomelle.
Kokkolan Energia puolestaan päätti viime viikolla tarjota kokkolalaisille markkinahintaa edullisemman sähkötuotteen. Tarkempia tietoja luvataan tällä viikolla. Yhtiön omistaa Kokkolan kaupunki.
Vaasan Sähkö myy uusille asiakkaille vain pörssisähköä, jonka kilowattihinta vaihtelee liki nollasta euroon, ja hurjimmissa piikeissä ylikin.
Rauman seudullakin osa sähkötuotteista on myynnissä vain paikallisesti tai pitkäaikaisille asiakkaille.
Rauman Energia ja Vakka-Suomen Voima eivät enää myy sähköä itse. Myynti on siirretty yhteisyritys Omavoimalle, joka yrityskaupalla laajeni uusille alueille. Niinpä Omavoimalla on palvelupisteet Rauman ja Laitilan lisäksi Valkeakoskella, Ylöjärvellä, Ikaalisissa ja Raisiossa.
Jääkiekkoliiga pestasi naisen ensi kertaa toimitusjohtajaksi. Hänet löydettiin lajipiirin ulkopuolelta. Kati Kivimäki on ansioitunut kauppakeskusten (Mall of Tripla ja Mylly) johtajana.
Raumalla Pitsiturnausta seurannut Kivimäki uskoo lujasti tarinallistamisen voimaan. Pelkkä jääkiekko ei enää riitä, vaan joukkueiden ja pelaajien tarinat korostuvat, hän näkee.
Liiga onkin rekrytoinneissaan satsannut markkinointiin. Teeveestäkin tuttu kiekkotoimittaja Tuomas Nyholm houkuteltiin viestintäjohtajaksi ja Länskärin kasvatti Marko Leppänen kiinnitettiin sisältöä tuottamaan. Media- ja some-tuottajat Liigalla jo olikin.
Matti Nykäsen muistomerkki paljastetaan ensi viikolla Jyväskylässä. Tarkemmin sanottuna Köyhälammen rannalla Hippoksen liikuntapuistossa. Hintaa muistomerkille kertyi 140 000 euroa.
Kaarina Kaikkosen teos on nimeltään Höyhen, mutta painaa 56 000 kiloa.
Miksi höyhen, eikä hyppääjä? Näin kuuluu virallinen selitys: "höyhenen keskiruodot mukailevat mäkihyppyrin kaarta ja muodostavat yhdessä ”ladun”. Ladun huipulla on Nykäsen ensimmäisiä suksia muistuttavat ja toisaalta viimeistä hyppyä symboloivat sukset suuntautuneena kohti taivasta. Suunta huipulta ylöspäin antaa mielikuvan lentämisestä pois tästä maailmasta, kohti toista ulottuvuutta".
Sen verran on periksi perinteille annettu, että laattaan on sentään piirrosmaisesti kaiverrettu nuoren Matti Nykäsen kasvot.
Vesku Loiria on muisteltu paljon. Syystäkin. Hän oli viihteen ja kulttuurin moniottelija. Urheilumieskin.
Muutaman kerran minäkin Loiria haastattelin. Näin hän kerran monipuolisuudestaan raumalaisessa hotellihuoneessa jutteli:
"Ymmärrän molemmat puolet. Tottakai pitää tukea nuoria ohjaajia ja vakavia elokuvia. Mutta puhdasta viihdettäkin tarvitaan. Ryppyotsaisuus elokuvassa, ja ylimalkaan, on pahasta. Itse olen keskittynyt jonkin aikaa enemmän vakavaan puoleen, mutta silti koomikko minussa elää. Ja toisin päin, pelkät sketsit eivät ole koskaan mulle riittäneet".
Telakalta on kuulunut niin paljon huonoja uutisia – koronaa, laivat myöhässä, viime vuodelta jättitappiot – että laitetaan vielä loppupiristys.
Wasaline on hyvin tyytyväinen Raumalla rakennettuun autolauttaansa.
”Pandemiasta huolimatta Aurora Botnian ensimmäinen vuosi on ollut erittäin onnistunut. Palaute sekä matkustajilta että rahtiliikenteeltä on ollut erittäin positiivista ja laivan konsepti on osoittautunut juuri niin hyväksi kuin suunniteltiin. Vaikka laivassa on paljon uutta teknologiaa, teknisiä ongelmia on ollut erittäin vähän”, kehui toimitusjohtaja Peter Ståhlberg tiedotteessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.